Hattupäiden hommia

Yksi parhaimmista syistä, miksi Berliiniin kannatti tulla, on kuvassa oikealla ja sillä on päässään lepardimyssy. Hienoja hetkiä Marian kanssa.

Erään kerran lähdimme hattukaupoille yöllä yhden aikaan.
Ehdottomasti paras aika shoppailla.

Kauppojen jälkeen kuuntelimme, kun hattukaupan omistaja Mimosa soitti sahaa ja Valtteri pianoa.

Ja sitten syötiin hattaroita!
Vaaleanpunaisia!
Kaikenmoista!

Hih hih hii!

On ollut ikävä blogia!

Mutta viime päivinä on tapahtunut paljon.
Kuten nämä:

Huristin junalla Dresdeniin Almuthin luo. Kun tapaamme, jatkamme siitä, mihin edelliskerralla jäimme. Näin vuodesta 1998. Leikin Almuthin ja Jensin kaksivuotiaan pojan kanssa. Opin tärkeitä sanoja. Kuorma-auto.

Osallistuin Ravintolapäivään. Olin tarjoilija plus pilkoin vihanneksia. Ajattelin teitä, Elina ja Riikka. Lauttasaaren dippibileet. Vuodesta 2002?

EDIT: Ravintolan nimi oli Grüne Oase. Siellä sai itämaisia herkkusia. Ja ne oli hyviä.

Sain kaksi poikaa vieraakseni Suomesta. Pojat olivat kovia poikia käymään paardeissa. Nytkin ne nukkuu.

Kävin koulussa ja mietin, menisinkö tammikuussa jatkokurssille. Tekisi mieli. Opiskelu on hauskaa.

Näin Lenan, joka oli käymässä Berliinissä. Kuuntelin viisaan naisen viisaita ajatuksia. Lena on ihana.

Mietin paljon kaikenlaista.
Hassuja, ihania.
Toiveita, haaveita, tavoitteita.

Tanssin Marian kanssa aamuun ja olin Marian luona yökylässä.
Kotimatkalla ostimme ranskalaiset ja dönerit.

Sovin ensimmäiset freelancer-juttuni.
Mahtavaa päästä hommiin.

Olin onnellinen, kun Riikka soitti.
Kiitos rakas.

Kuukauden päästä olen Suomessa. Aion käydä Nupun kanssa lenkeillä, juoda äidin kanssa teetä ja kuunnella isän kanssa vinyylilevyjä. Isä osti muutama viikko sitten soittimen. Se on siitä onnellinen.

Lopuksi kuvia illalta, kun nauroin paljon ja annoin Berliinin viedä.
Jälleen kerran.

Primitiv

Maria vei minut eräänä iltana retkelle.
Se oli taianomainen retki.

Näimme kuun valossa kylpevän televisiotornin ja kuulimme raiteillaan kolisevia junia. Vaeltelimme kaduilla ja Maria jutteli baarista, jossa oli käynyt. Siitä, kuinka suloinen se oli.

Ja kun Maria osoitti, että tuossa se on, tajusin, että se on sama, josta haaveeni Berliinistä toissa kesänä alkoi.

Menimme sisään ja joimme teet.
Vähän itketti.
Tuntui vain niin onnelliselta.

Kiitos Joonas ja Jussi, että otitte mukaanne siihen elokuun iltaan vuonna 2011.
Siihen, jolloin haave uskalsi nousta siivilleen ja lähteä lentoon.

Menolippu

Eilisen illan vietin S- ja U-Bahneissa.
Huristelin päämäärättömästi sinne ja tänne.

Jostain syystä tuli tunne, että haluan ajaa Hauptbahnhofille. Perillä ostin suklaamuffinsin ja istuin laiturille katsomaan junia.

Eihän siinä sinällään ollut järkeä, mutta se oli mahtavaa. Päätin, että syön useammin muffinsseja juna-asemilla.

Marraskuu

Tänään on hyvä päivä.
Ensinnä:

Paljon onnea E. Tyyppi on tänään kolkyt!
Onnittelen ja rutistan sinua täältä niin, että mennään kumpikin killiin!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Toivoisin niin, että voisin olla kanssasi juhlimassa viikonloppuna. Mutta koska se ei onnistu, järjestin kunniaksesi juhlabrunssin. Näin vain keskelle viikkoa, villiksi menin, mutta parhaasta syystä.

Juhlabrunssilla nautin kahvin kera leipomotuoreita croissanteja ja sämpylöitä. Hilloja ja juustoja. Herkkukärry, you know.

Mietin sinua ja yhteisiä hetkiämme. Muiden muassa perustamaamme Spy&Spy-vakoiluyhdistystä. Sitä, joka konttasi naapurien pihoilla ja kurkki ikkunoista.

Muistelin toimittamaamme paikallislehteä, jonka päätoimittaja – luonnollisesti – olit. Muistatko, kun väittelimme, kuinka taipuu raaka? Jotenkin se liittyi siihen, että vihannekset olivat Sestossa alessa.

Mietin matkojamme mummolaasi ja kesämökillemme. Sitä, kun ajoimme ensimmäistä kertaa bussilla Tapiolaan ja vierailimme Sokoksella. Ostimme Date-hajuvedet ja Clearasil-puikot. Kummatkin muuten aika kammottavia tuotteita.

Vuonna 1995 kävimme ARS-näyttelyssä. Menimme hämillemme taiteesta. Ostit Arnold Schwarzenegger -kortin, jossa Arnold ratsasti ilman paitaa valkoisella hevosella. Ehkä siksi harrastimme kanssasi myöhemmin ratsastusta. Tosin vain kaksi kertaa. Menit Posti-Pekalla, minä Räpyllä.

Ja partio. Huippuhetkiä. Tässä kohdassa mainittava Kolvanan Uuro, Kevyt Linja -huppari, Untamot, Pikkupossut, Hiipparit, Ööga, Mandoliinimies, Nuuksio, Leevi & The Leavings, porno, kahvi, Oravanmarjat, Movetron, jäynäreku ja savu.

Viime joulupäivänä ja -yönä kävelimme pitkät lenkit. Ja puhuimme. Niin kuin olemme tehneet kaksikymmentäkuusi vuotta. Kelaa miten pitkä aika se on.

Vaikka välillä on ollut hetkiä, että emme ole pitäneet niin paljon yhteyttä, olet ollut aina siellä. Ja yhdessä on todettu, että kaikesta selvitään, kun on riittävästi sipsejä, dippejä ja hetkiä ystävän kanssa.

Siispä. Onnea juhlapäivääsi. Jouluna juodaan glögit, puhutaan aamuyöhön ja katsotaan Paistetut vihreät tomaatit.

Olet tärkeä.

Ja se toinen. Ensimmäinen kuukausi Saksassa on tänään tsek.
Se on ollut hieno kuukausi.

Tästä jatketaan.

PS. Kuva ei liity postaukseen. Se vain on sänkyni vieressä ja ihana. Sekä ainoa, jota en ole julkaissut. Täytyy siirtää lisää kuvia koneelle.

EDIT: AWW! Kuvahan liittyy postaukseen just eikä melkein. E-rakas. Tässähän on äänessä yksi suosikkimiehistämme! Mikä källi multa. Pahoittelen.