Kohtaamisia

Eilen pikkutyttö kompastui katukiveykseen.
Tyttöä alkoi itkettää.

Apuun ryntäsivät kuusikymppinen pukumies ja punkkari, jolla oli kädessään olut ja koira.
Rinnakkain he lohduttivat, pukumies katsoi kättä ja puhalsi siihen. Punkkari sanoi, että älä välitä. Hänenkin tyttärensä kompastuu välillä.

Minä jatkoin viikkoa, jossa mennään joka päivä museoon.
Eilen Berliinin homomuseoon.

Mädchen in Uniform.
Christa Winsloe.
Leontine Sagan.
Menschenrecht.
David Bowien musiikki.

Kun olin lähdössä, museomies selitti logiikkaa, jolla numerot talojen seinissä juoksevat. Että ei niissä ole logiikkaa.

-Katselkaa ympärillenne ja kuljeskelkaa. Kyllä oikeat paikat aina lopulta löytyvät, mutta eivät ne välttämättä ole niitä, joihin ensimmäisenä olitte menossa, museomies sanoi.

Yksi parhaista neuvoista koskaan.

Lopuksi kuvia päivästä, jossa oli kaunis synttärisankari, brunssi, kuohuviiniä ja ystäviä. Kameran muistin kaivaa vasta, kun meitä oli enää neljä. Silloin soitimme ukulelea.

sankaritar!

sankaritar!

ja sankarittaren ukulele!

ja hänen ukulelensa!

onnikoti!

onnikoti!

ja onnikodin musat!

ja onnikodin musiikit!

kukkia ja villapaitoja!

kukkia ja villapaitoja!

mennään ridaa!

heppoja!

vieraat paardeissa!

vieraat kävivät nukkumaan onnellisina. oli ihanat paardit!

2 thoughts on “Kohtaamisia

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s